{"id":1277,"date":"2018-06-08T14:19:21","date_gmt":"2018-06-08T11:19:21","guid":{"rendered":"https:\/\/waterchain.eu\/?page_id=1277"},"modified":"2018-08-23T09:34:30","modified_gmt":"2018-08-23T06:34:30","slug":"waterchain-pilottialueet","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.waterchain.eu\/fi\/waterchain-pilottialueet\/","title":{"rendered":"WaterChain-pilottialueet"},"content":{"rendered":"

WaterChain-pilottialueet<\/h2>\n

\"\"<\/a>
\nAvaa interaktiivinen kartta uudessa ikkunassa.<\/a><\/p>\n

\n
<\/p>\n

\n\t\t\t\t\t

\n\t\t\t\tEurajoki, Suomi\t\t\t<\/h3>\n\t\t\n\t\t
\n\t\t\t
\nLounais-Suomessa sijaitsevan Eurajoen 52 km pitk\u00e4 p\u00e4\u00e4uoma saa alkunsa Pyh\u00e4j\u00e4rvest\u00e4 (Euran, S\u00e4kyl\u00e4n ja P\u00f6yty\u00e4n kuntien alueella) ja se virtaa Euran ja Eurajoen kuntien alueiden l\u00e4pi Selk\u00e4mereen. Eurajoen valuma-alueen kokonaispinta-ala on 1335 km\u00b2, mik\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kaksi Pyh\u00e4j\u00e4rveen laskevaa jokea: Yl\u00e4neenjoen ja Pyh\u00e4joen. Eurajoen suurin sivu-uoma on K\u00f6yli\u00f6njoki, joka saa alkunsa K\u00f6yli\u00f6nj\u00e4rvest\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4hes 80 % Eurajoen valuma-alueesta on peltoa ja mets\u00e4\u00e4. Taajama-alueita sijaitsee l\u00e4hinn\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven ja K\u00f6yli\u00f6nj\u00e4rven l\u00e4hell\u00e4 sek\u00e4 Eurajoen kunnan alueella l\u00e4hell\u00e4 Eurajoen suuta.<\/p>\n

Ravinteet:<\/strong>
\nRavinteiden pistekuormittajia Eurajoen valuma-alueella ovat j\u00e4tevedenpuhdistamot, teollisuus, turvetuotantoalueet ja j\u00e4tteiden k\u00e4sittelylaitokset. P\u00e4\u00e4osa ravinnekuormituksesta on kuitenkin hajakuormitusta johtuen intensiivisest\u00e4 maataloudesta ja maanviljelyksest\u00e4, turvemaista, lannanlevityksest\u00e4 pelloille, peltojen korkeasta P-luvusta jne.<\/p>\n

Haitalliset aineet:<\/strong>
\nHaitallisista aineista ei ole olemassa tilastoitua tietoa, joten Eurajoen valuma-alueen mahdollisia pistekuormittajia kartoitettiin eri toimijoiden joukosta toimialan ja ymp\u00e4rist\u00f6lupien perusteella. Kartoituksen tuloksena todettiin yhteens\u00e4 30 mahdollista haitallisten aineiden pistekuormittajaa: kaksi j\u00e4tevedenpuhdistamoa, 18 PK-yrityst\u00e4 mukaan lukien kierr\u00e4tyskeskus ja paperitehdas, kolme vapaa-ajan toimintakeskusta sek\u00e4 seitsem\u00e4n huoltoasemaa.<\/p>\n

Haitallisten aineiden p\u00e4\u00e4asiallinen l\u00e4hde on todenn\u00e4k\u00f6isesti hulevesi, joka saattaa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 mm. alkyylifenoleita, ftalaatteja, polybromattuja difenyylieettereita (PBDE), maataloudessa k\u00e4ytettyj\u00e4 kasvinsuojeluaineita sek\u00e4 bisfenoli-A:ta (BPA), joista viimeksi mainittua k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Eurajoen varrella sijaitsevassa paperitehtaassa l\u00e4mp\u00f6paperin (mm. kassakuittipaperi) valmistamisprosessissa. L\u00e4mp\u00f6paperin valmistamisessa k\u00e4ytetty BPA on vapaata (erotettua, polymeroimatonta), jolloin ymp\u00e4rist\u00f6 altistuu sille todenn\u00e4k\u00f6isemmin kuin hartsiin tai muoviin polymeroidulle BPA:lle.<\/p>\n

Esimerkkej\u00e4 WaterChain-toimenpiteist\u00e4:<\/strong><\/p>\n

Fosforisuodattimen rakentaminen <\/a><\/p>\n

Meremme T\u00e4hden<\/a> -tapahtuma 2017 ja 2018<\/p>\n

Rock the Baltic Sea <\/a><\/p>\n

Festivaalien j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t<\/a>: Kuinka otat ymp\u00e4rist\u00f6n- ja vesiensuojelun huomioon?<\/p>\n

Baltic Sea Savers<\/a><\/p>\n

Let’s Do It -siivouskampanja<\/a><\/p>\n

\t\t<\/div>\n\n\t\t<\/p>\n

\n\t\t\t\t\t

\n\t\t\t\tAurajoki, Suomi\t\t\t<\/h3>\n\t\t\n\t\t
\n\t\t\t
\nAurajoki on 70 km pitk\u00e4 joki Lounais-Suomessa. Se saa alkunsa Orip\u00e4\u00e4n harjualueelta ja virtaa Orip\u00e4\u00e4n, P\u00f6yty\u00e4n, Auran ja Liedon kuntien sek\u00e4 Kaarinan ja Turun kaupunkien alueella p\u00e4\u00e4tyen Saaristomereen. Aurajoen vesist\u00f6alueen kokonaispinta-ala on 873,4 km\u00b2 sis\u00e4lt\u00e4en Aurajoen p\u00e4\u00e4uoman sek\u00e4 sen sivu-uomien valuma-alueet. Aurajokeen laskee yksi keskikokoinen sek\u00e4 kolme pient\u00e4 sivujokea, jotka ovat sen merkitt\u00e4vimm\u00e4t sivu-uomat. Aurajoen p\u00e4\u00e4uomassa ja sivu-uomissa on yhteens\u00e4 27 koskea sek\u00e4 juomaveden ker\u00e4\u00e4miseksi kaksi padottua allasta. Aurajoen valuma-alueella on vain yksi j\u00e4rvi, Savoj\u00e4rvi (1,1 km\u00b2), joka sijaitsee Kurjenrahkan kansallispuistossa P\u00f6yty\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Suurin osa Aurajoen valuma-alueesta on mets\u00e4\u00e4 ja noin 40 % on maatalousk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Suurin osa alueesta on melko harvaan asuttua: merkitt\u00e4vin taajama-alue on Turun kaupunki 189 000 asukkaallaan. Aurajoen valuma-alueella ei ole yht\u00e4\u00e4n laajaa raskaan teollisuuden aluetta, mutta alueella on muutama pienemm\u00e4n mittakaavan teollisuusalue.<\/p>\n

Ravinteet:<\/strong>
\nAiemmin Aurajoen valuma-alueella toimineet kunnalliset j\u00e4tevedenpuhdistamot on suljettu ja j\u00e4tevesien k\u00e4sittely on ohjattu alueellisiin puhdistamoihin, joiden purkualue sijaitsee Turussa Saaristomerell\u00e4. Merkitt\u00e4vin ravinteiden p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde alueella on maatalouden hajakuormitus. Lis\u00e4ksi haja-asutusalueiden j\u00e4tevedet, mets\u00e4talous ja hulevedet ovat osallisena hajakuormituksen ravinnep\u00e4\u00e4st\u00f6ihin.<\/p>\n

Haitalliset aineet:<\/strong>
\nAurajoen valuma-alueella on vain yksi kansallisessa rekisteriss\u00e4 (VAHTI) haitallisten aineiden pistekuormittajaksi listattu kuormitusl\u00e4hde. T\u00e4m\u00e4 pistekuormittaja on metallipinnoitteita valmistava yritys, jolla on tehdas sek\u00e4 Turussa ett\u00e4 Aurassa.<\/p>\n

Aurajoen valuma-alueen haitallisten aineiden hajakuormituksesta on saatavilla hyvin v\u00e4h\u00e4n tutkimustietoa.<\/p>\n

Esimerkkej\u00e4 WaterChain-toimenpiteist\u00e4:<\/strong><\/p>\n

Fosforin saostaminen pieniss\u00e4 ojissa<\/a><\/p>\n

Valittaessa ravinnekuormituksen v\u00e4hent\u00e4mismenetelm\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n

\t\t<\/div>\n\n\t\t<\/p>\n

\n\t\t\t\t\t

\n\t\t\t\tAhvenanmaan juomaveden hankinta-alue, Suomi\t\t\t<\/h3>\n\t\t\n\t\t
\n\t\t\t
\nAhvenanmaan pilottialue k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 kolme j\u00e4rve\u00e4: Dalkarby (0,167 km\u00b2), L\u00e5ngsj\u00f6n (1,43 km\u00b2) sek\u00e4 Markusb\u00f6lefj\u00e4rden (1,56 km\u00b2). Dalkarby-j\u00e4rvi sijaitsee Jomalassa, L\u00e5ngsj\u00f6n-j\u00e4rvi Jomalan ja Finstr\u00f6min kuntien alueilla sek\u00e4 Markusb\u00f6lefj\u00e4rden-j\u00e4rvi Finstr\u00f6miss\u00e4. N\u00e4iden j\u00e4rvien valuma-alueiden pinta-alat ovat vastaavasti 3,62 km\u00b2, 17,12 km\u00b2 ja 12,21 km\u00b2.<\/p>\n

Dalkarby-j\u00e4rveen laskee muutama uoma. J\u00e4rve\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t pellot, kalliokukkula, mets\u00e4, vesilaitos, urheilukentt\u00e4 sek\u00e4 pientaloasutus. L\u00e5ngsj\u00f6-j\u00e4rveen virtaa vett\u00e4 parista pienest\u00e4 j\u00e4rvest\u00e4 sek\u00e4 useasta uomasta. J\u00e4rven valuma-alueella on maatalousmaata, mets\u00e4\u00e4 ja pientaloasutusta. Markusb\u00f6lefj\u00e4rden-j\u00e4rveen laskee useita j\u00e4rvi\u00e4 ja uomia. J\u00e4rven valuma-alueella on maatalousmaata, mets\u00e4\u00e4 ja pientaloasutusta.<\/p>\n

Ravinteet:<\/strong>
\nPilottij\u00e4rvien valuma-alueilla ei ole ravinteiden pistekuormittajia. P\u00e4\u00e4asiallinen ravinnep\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde on maatalouden hajakuormitus. Lis\u00e4ksi haja-asutusalueiden j\u00e4tevedet, mets\u00e4talous ja hulevedet aiheuttavat ravinteiden hajakuormitusta vesist\u00f6ihin.<\/p>\n

Haitalliset aineet:<\/strong>
\nPilottij\u00e4rvien valuma-alueilla ei ole haitallisten aineiden pistekuormittajia. Mahdollisia haitallisten aineiden p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteit\u00e4 ovat l\u00e4hinn\u00e4 maatalous, mets\u00e4talous, urheilukent\u00e4t ja pientaloasutus.<\/p>\n

Esimerkkej\u00e4 WaterChain-toimenpiteist\u00e4:<\/strong><\/p>\n

Vesilaitokset:<\/a> Puhdasta juomavett\u00e4 kaikille<\/p>\n

Rock the Baltic Sea<\/a><\/p>\n

Festivaalien j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t:<\/a> Kuinka otat ymp\u00e4rist\u00f6n- ja vesiensuojelun huomioon?<\/p>\n

\t\t<\/div>\n\n\t\t<\/p>\n

\n\t\t\t\t\t

\n\t\t\t\tTallinnan juomaveden hankinta-alue, Viro\t\t\t<\/h3>\n\t\t\n\t\t
\n\t\t\t
\nPohjois-Virossa sijaitseva pilottialue koostuu kahdesta joesta: 105 km pitk\u00e4st\u00e4 Pirita-joesta sek\u00e4 99 km pitk\u00e4st\u00e4 J\u00e4gala-joesta. Suurimmat kunnat n\u00e4iden jokien alueilla ovat Tallinna, Kose, Rae ja J\u00f5el\u00e4htme. Pirita-joki saa alkunsa Pususoo-nimiselt\u00e4 suolta ja J\u00e4gala-joki Pandivere-nimiselt\u00e4 yl\u00e4ng\u00f6lt\u00e4. Molemmat j\u00e4rvet laskevat It\u00e4mereen ja ovat rakennetun kanavan kautta yhteydess\u00e4 \u00dclemiste-j\u00e4rveen.<\/p>\n

Tallinnan vedenhankinta-alueen kokonaispinta-ala on noin 2552 km\u00b2 sis\u00e4lt\u00e4en kolme jokea (Pirita, J\u00e4gala ja Soodla), jotka ovat yhteydess\u00e4 toisiinsa rakennettujen kanaalien ja altaiden kautta. Pieni osa n\u00e4iden jokien vedest\u00e4 ohjataan \u00dclemiste-j\u00e4rveen, josta se k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n juomavesikelpoiseksi. Suurin osa jokien kuljettamasta vedest\u00e4 virtaa suoraan It\u00e4mereen.<\/p>\n

Kolmasosa valuma-alueesta on maatalousmaata ja melkein puolet mets\u00e4\u00e4 sek\u00e4 luonnonmukaisia alueita (48 %). Pilottialueen yleisin maalaji on hiekka-savi. L\u00e4hes kolmasosa alueesta on turvemaata. Pilottialueella on useita karjatiloja, joista per\u00e4isin olevan typpikuormituksen on arvioitu olevan 1225 tonnia vuodessa ja fosforikuormituksen 360 tonnia vuodessa. Noin kolme prosenttia pilottialueesta on taajama-aluetta, jossa asuu yli 50 000 ihmist\u00e4. Viron p\u00e4\u00e4kaupunki Tallinna, jossa asuu noin 450 000 ihmist\u00e4, sijaitsee pilottialueen l\u00e4hell\u00e4. Pilottialueella ei ole yht\u00e4\u00e4n laajaa teollisuusaluetta.<\/p>\n

Ravinteet:<\/strong>
\nMerkitt\u00e4vimm\u00e4t ravinteiden pistekuormitusl\u00e4hteet ovat j\u00e4tevedenpuhdistamot, turvetuotantoalueet sek\u00e4 louhokset. Suurin osa ravinnekuormituksesta (l\u00e4hinn\u00e4 typpe\u00e4) on per\u00e4isin maatalouden, mets\u00e4talouden ja turvemaiden hajakuormituksesta. Fosforipitoisuuden vuosikeskiarvot alueen mittauspisteill\u00e4 ovat valtakunnallisia raja-arvoja alhaisemmat.<\/p>\n

Haitalliset aineet:<\/strong>
\nHaitallisista aineista ei ole olemassa tilastoitua tietoa, joten alueen mahdollisia pistekuormittajia kartoitettiin eri toimijoiden joukosta toimialan ja ymp\u00e4rist\u00f6lupien perusteella. Kartoituksen tuloksena todettiin yhteens\u00e4 40 mahdollista haitallisten aineiden pistekuormittajaa: l\u00e4hinn\u00e4 PK-yrityksi\u00e4 sek\u00e4 12 pient\u00e4 j\u00e4tevedenpuhdistamoa.<\/p>\n

Haitallisten aineiden p\u00e4\u00e4asiallinen l\u00e4hde on todenn\u00e4k\u00f6isesti hulevesi, joka saattaa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 mm. alkyylifenoleita, ftalaatteja, polybromattuja difenyylieettereit\u00e4 (PBDE) sek\u00e4 maataloudessa k\u00e4ytettyj\u00e4 kasvinsuojeluaineita.<\/p>\n

Esimerkkej\u00e4 WaterChain-toimenpiteist\u00e4:<\/strong><\/p>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4t:<\/a> It\u00e4mereen p\u00e4\u00e4tyvien ravinnep\u00e4\u00e4st\u00f6jen mallintaminen<\/p>\n

Haitallisten aineiden kartoitus, passiivinen n\u00e4ytteenotto<\/a><\/p>\n

Torjunta-ainen\u00e4yttely <\/a><\/p>\n

Let\u2019s Do It! -siivouskampanja<\/a><\/p>\n

\t\t<\/div>\n\n\t\t<\/p>\n

\n\t\t\t\t\t

\n\t\t\t\tV\u00e4in\u00e4joki, Latvia\t\t\t<\/h3>\n\t\t\n\t\t
\n\t\t\t
\nV\u00e4in\u00e4joki on 1020 km pitk\u00e4 joki, joka saa alkunsa Valdai-yl\u00e4ng\u00f6lt\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 ja p\u00e4\u00e4tyy Riianlahteen. Latvian alueella V\u00e4in\u00e4joki virtaa nelj\u00e4n kunnan alueella: Ogre, Ikskile, Stopini ja Salaspils.<\/p>\n

V\u00e4in\u00e4joen valuma-alueen kokonaispinta-ala on noin 87 900 km\u00b2 ja se kattaa nelj\u00e4nneksen Latvian pinta-alasta. V\u00e4in\u00e4jokeen on rakennettu kolme suurta vesivoimalapatoa. Joen valuma-alueen alaosassa on ketju j\u00e4rvi\u00e4 (Lielais Baltezers, Mazais Baltezers, Juglas, Kisezers), jotka ovat yhteydess\u00e4 jokeen useiden toisiinsa liittyvien kanavien kautta. Alueella on useita j\u00e4tevedenpuhdistamoita (\u0100da\u017ei, Carnikava and Vanga\u017ei), jotka laskevat k\u00e4sitellyt j\u00e4tevetens\u00e4 Gauja-jokeen, joka virtaa suoraan It\u00e4mereen. Riikan Teknisen Yliopiston pilottikohde sijaitsee \u0100da\u017ein kunnan j\u00e4tevedenpuhdistamolla.<\/p>\n

V\u00e4in\u00e4joen valuma-alueen alaosissa maatalousmaata on n. 20 %. Samoin mets\u00e4talousmaata on n. 20 %. Puolet valuma-alueen pinta-alasta on Riian kaupunkiin sek\u00e4 Ogren ja Ikskilen kuntiin kuuluvia taajama-alueita.<\/p>\n

Ravinteet:<\/strong>
\nRavinteiden pistekuormittajia alueella ovat j\u00e4tevedenpuhdistamo Mazai Baltezers -j\u00e4rven rannalla, taajama-alueilla sijaitseva teollisuus sek\u00e4 useat sika- ja maitotilat. Ravinteiden hajakuormitusta tulee intensiivisest\u00e4 maataloudesta sek\u00e4 taajama-alueiden hulevesist\u00e4.<\/p>\n

Haitalliset aineet:<\/strong>
\nHaitallisista aineista ei ole tilastoitua tietoa, joten mahdollisia pistekuormittajia ei voida tarkastella.<\/p>\n

Esimerkkej\u00e4 WaterChain-toimenpiteist\u00e4:<\/strong><\/p>\n

Ravinteiden poisto j\u00e4tevedenpuhdistamoilla<\/a><\/p>\n

Latvian kes\u00e4koulu<\/a><\/p>\n

\t\t<\/div>\n\n\t\t<\/p>\n

\n\t\t\t\t\t

\n\t\t\t\tFyris-joki, Ruotsi\t\t\t<\/h3>\n\t\t\n\t\t
\n\t\t\t
\nFyris on 80 km pitk\u00e4 joki Kaakkois-Ruotsissa. Joki saa alkunsa Rastsj\u00f6n-j\u00e4rvest\u00e4 ja laskee M\u00e4laren-j\u00e4rveen Flottsundissa, Uppsalassa. M\u00e4laren-j\u00e4rvest\u00e4 vesi virtaa edelleen It\u00e4mereen.<\/p>\n

Fyris-joen valuma-alueen kokonaispinta-ala on noin 2000 km\u00b2 ja se ulottuu Knivstan, Tierpin, Uppsalan ja \u00d6sthammarin kuntien alueelle. Fyris-joella on useita sivujokia: Vattholma-joki, Vendel-joki, Bj\u00f6rklinge-joki, Jumkils-joki sek\u00e4 S\u00e4vja-joki kahden sivujokensa Funbo-joen ja Stor-joen kera. Fyris-joen valuma-alueesta 60 % on mets\u00e4\u00e4, 32 % maatalousmaata, 4 % kosteikkoja, 2 % taajama-alueita sek\u00e4 2 % j\u00e4rvi\u00e4.<\/p>\n

Ravinteet:<\/strong>
\nFyris-joen varrella sijaitsee yksi isompi ja 11 pienemp\u00e4\u00e4 j\u00e4tevedenpuhdistamoa. Uppsalassa sijaitsevassa isommassa laitoksessa puhdistetun j\u00e4teveden vaatimustaso on fosforipitoisuuden osalta 0,3-0,5 mg\/l ja typpipitoisuuden osalta 10 mg\/l. Fyris-joen valuma-alueella ravinnep\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 tulee my\u00f6s maataloudesta, taajamien hulevesist\u00e4, ilmalaskeumasta sek\u00e4 haja-asutusalueiden j\u00e4tevesist\u00e4.<\/p>\n

Vaaralliset aineet:<\/strong>
\nHaitallisten aineiden pistekuormittajia alueella ovat yksi isompi ja 11 pienemp\u00e4\u00e4 j\u00e4tevesien k\u00e4sittelylaitosta. Fyris-joen valuma-alueella on tai on ollut my\u00f6s l\u00e4\u00e4keteollisuutta, elintarviketeollisuutta, kaivos- ja metalliteollisuutta, tiiliteollisuutta sek\u00e4 muuta teollisuutta. Perfluorattuja alkyyliyhdisteit\u00e4 (PFAS) on k\u00e4ytetty laajasti paloharjoituksissa lentokent\u00e4ll\u00e4, jota voidaankin pit\u00e4\u00e4 yhten\u00e4 haitallisten aineiden pistekuormittajana j\u00e4teveteen, pohjaveteen ja Fyris-jokeen.<\/p>\n

Esimerkkej\u00e4 WaterChain-toimenpiteist\u00e4:<\/strong><\/p>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4t:<\/a> It\u00e4mereen p\u00e4\u00e4tyvien haitallisten aineiden mallintaminen<\/p>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4t: <\/a>Mist\u00e4 aloittaa, kun haluaa edellytt\u00e4\u00e4 j\u00e4tevesien k\u00e4sittelylaitoksia ottamaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uusia k\u00e4sittelymenetelmi\u00e4?<\/p>\n

\t\t<\/div>\n\n\t\t
\n\n\t\t\t\t\t

\n\t\t\t\tVedenlaatu WaterChainin pilottialueilla\t\t\t<\/h3>\n\t\t\n\t\t
\n\t\t\t
\nTutustu tutkimustuloksiin klikkaamalla t\u00e4st\u00e4.<\/a><\/p>\n

\t\t<\/div>\n\n\t\t<\/p>\n

<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

WaterChain-pilottialueet Avaa interaktiivinen kartta uudessa ikkunassa.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2105,"parent":0,"menu_order":7,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"generate_page_header":"","footnotes":""},"class_list":["post-1277","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail"],"yoast_head":"\nWaterChain-pilottialueet - WaterChain<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"WaterChain-pilottialueita on Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa. Suomessa alueita ovat Eurajoki, Aurajoki ja Ahvenamaan juomaveden hankinta-alue.\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.waterchain.eu\/fi\/waterchain-pilottialueet\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"WaterChain-pilottialueet - WaterChain\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"WaterChain-pilottialueita on Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa. Suomessa alueita ovat Eurajoki, Aurajoki ja Ahvenamaan juomaveden hankinta-alue.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.waterchain.eu\/fi\/waterchain-pilottialueet\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"WaterChain\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2018-08-23T06:34:30+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/www.waterchain.eu\/wp-content\/uploads\/2018\/04\/title-skyview-02.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1600\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1000\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"7 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.waterchain.eu\\\/fi\\\/waterchain-pilottialueet\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.waterchain.eu\\\/fi\\\/waterchain-pilottialueet\\\/\",\"name\":\"WaterChain-pilottialueet - WaterChain\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.waterchain.eu\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.waterchain.eu\\\/fi\\\/waterchain-pilottialueet\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.waterchain.eu\\\/fi\\\/waterchain-pilottialueet\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/www.waterchain.eu\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2018\\\/04\\\/title-skyview-02.jpg\",\"datePublished\":\"2018-06-08T11:19:21+00:00\",\"dateModified\":\"2018-08-23T06:34:30+00:00\",\"description\":\"WaterChain-pilottialueita on Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa. Suomessa alueita ovat Eurajoki, Aurajoki ja Ahvenamaan juomaveden hankinta-alue.\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.waterchain.eu\\\/fi\\\/waterchain-pilottialueet\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/www.waterchain.eu\\\/fi\\\/waterchain-pilottialueet\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.waterchain.eu\\\/fi\\\/waterchain-pilottialueet\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.waterchain.eu\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2018\\\/04\\\/title-skyview-02.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/www.waterchain.eu\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2018\\\/04\\\/title-skyview-02.jpg\",\"width\":1600,\"height\":1000},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.waterchain.eu\\\/fi\\\/waterchain-pilottialueet\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/www.waterchain.eu\\\/fi\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"WaterChain-pilottialueet\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.waterchain.eu\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.waterchain.eu\\\/\",\"name\":\"WaterChain\",\"description\":\"Recovering the Baltic Sea\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.waterchain.eu\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/www.waterchain.eu\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.waterchain.eu\\\/#organization\",\"name\":\"WaterChain\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.waterchain.eu\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.waterchain.eu\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.waterchain.eu\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2017\\\/09\\\/WaterChain-logo.png\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/www.waterchain.eu\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2017\\\/09\\\/WaterChain-logo.png\",\"width\":343,\"height\":120,\"caption\":\"WaterChain\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.waterchain.eu\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/www.youtube.com\\\/channel\\\/UCz8GhExcENBWQYVkkpn_y3Q\"]}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"WaterChain-pilottialueet - WaterChain","description":"WaterChain-pilottialueita on Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa. Suomessa alueita ovat Eurajoki, Aurajoki ja Ahvenamaan juomaveden hankinta-alue.","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.waterchain.eu\/fi\/waterchain-pilottialueet\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"WaterChain-pilottialueet - WaterChain","og_description":"WaterChain-pilottialueita on Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa. Suomessa alueita ovat Eurajoki, Aurajoki ja Ahvenamaan juomaveden hankinta-alue.","og_url":"https:\/\/www.waterchain.eu\/fi\/waterchain-pilottialueet\/","og_site_name":"WaterChain","article_modified_time":"2018-08-23T06:34:30+00:00","og_image":[{"width":1600,"height":1000,"url":"https:\/\/www.waterchain.eu\/wp-content\/uploads\/2018\/04\/title-skyview-02.jpg","type":"image\/jpeg"}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"7 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.waterchain.eu\/fi\/waterchain-pilottialueet\/","url":"https:\/\/www.waterchain.eu\/fi\/waterchain-pilottialueet\/","name":"WaterChain-pilottialueet - WaterChain","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.waterchain.eu\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/www.waterchain.eu\/fi\/waterchain-pilottialueet\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/www.waterchain.eu\/fi\/waterchain-pilottialueet\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/www.waterchain.eu\/wp-content\/uploads\/2018\/04\/title-skyview-02.jpg","datePublished":"2018-06-08T11:19:21+00:00","dateModified":"2018-08-23T06:34:30+00:00","description":"WaterChain-pilottialueita on Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa. Suomessa alueita ovat Eurajoki, Aurajoki ja Ahvenamaan juomaveden hankinta-alue.","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.waterchain.eu\/fi\/waterchain-pilottialueet\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.waterchain.eu\/fi\/waterchain-pilottialueet\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/www.waterchain.eu\/fi\/waterchain-pilottialueet\/#primaryimage","url":"https:\/\/www.waterchain.eu\/wp-content\/uploads\/2018\/04\/title-skyview-02.jpg","contentUrl":"https:\/\/www.waterchain.eu\/wp-content\/uploads\/2018\/04\/title-skyview-02.jpg","width":1600,"height":1000},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.waterchain.eu\/fi\/waterchain-pilottialueet\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/www.waterchain.eu\/fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"WaterChain-pilottialueet"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.waterchain.eu\/#website","url":"https:\/\/www.waterchain.eu\/","name":"WaterChain","description":"Recovering the Baltic Sea","publisher":{"@id":"https:\/\/www.waterchain.eu\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.waterchain.eu\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/www.waterchain.eu\/#organization","name":"WaterChain","url":"https:\/\/www.waterchain.eu\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/www.waterchain.eu\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/www.waterchain.eu\/wp-content\/uploads\/2017\/09\/WaterChain-logo.png","contentUrl":"https:\/\/www.waterchain.eu\/wp-content\/uploads\/2017\/09\/WaterChain-logo.png","width":343,"height":120,"caption":"WaterChain"},"image":{"@id":"https:\/\/www.waterchain.eu\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/www.youtube.com\/channel\/UCz8GhExcENBWQYVkkpn_y3Q"]}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.waterchain.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1277","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.waterchain.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.waterchain.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.waterchain.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.waterchain.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1277"}],"version-history":[{"count":21,"href":"https:\/\/www.waterchain.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1277\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1730,"href":"https:\/\/www.waterchain.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1277\/revisions\/1730"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.waterchain.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2105"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.waterchain.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1277"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}