Arkistot: Campaigns

Miten ottaa huomioon vesien- ja ympäristönsuojelu?

Osana WaterChain-projektia järjestettiin Rock the Baltic Sea -kampanja, jolla haluttiin tuoda esille vesiensuojelua ja Itämeren ongelmia. Kampanjaan otti osaa Porissa järjestettävä Porispere-festivaali, joka halusi päivittää ympäristösuunnitelmaansa yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa. Ympäristötoimia tarkkailtiin useilla vierailuilla ennen ja jälkeen festivaalin sekä festivaalin aikana kesällä 2017. Ympäristösuunnitelmasta poimittiin seuraavat asiat, jotka suurin osa festivaalien järjestäjistä voi ottaa käyttöön:

Meremme tähden on vuosittainen Itämeri-tapahtuma, joka järjestetään Raumalla ja jonka tavoitteena on saada ihmiset tietoisiksi siitä, että Itämeren suojelu ei ole ”jonkun muun tehtävä” vaan meidän kaikkien vastuulla.

Ensimmäinen Meremme tähden -tapahtuma järjestettiin maaliskuussa 2012. Tapahtuma sai niin hyvän vastaanoton osallistujiltaan, että siitä päätettiin tehdä vuosittainen perinne. Siitä lähtien Meremme tähden on järjestetty joka vuosi Raumalla.

Huhtikuussa 2017 WaterChain-hanke otti tapahtuman vetovastuun itselleen. Tapahtuma järjestettiin Merikoululla Raumalla Satakunnan ammattikorkeakoulun tiloissa. Tilaisuus oli kaikille avoin ja ilmainen. Päivä koostui useista toimintapisteistä ja ns. messuosastoista, joissa osallistujat kurkistivat pinnan alle – tapahtuman teemana olikin ”Pinnanalainen luonto”. Tapahtumassa oli myös tunneittain toistuva setti lyhyitä tietoiskuja liittyen vesiensuojeluun.

Toukokuussa 2018 tapahtuma järjestettiin jälleen Merikoululla Raumalla SAMK:n kampuksella. Tällä kertaa teemana oli ”Merestä on moneksi” ja tapahtuma sisälsi useita toimintapisteitä kampuksella sekä läheisellä satama-alueella. Aamupäivä oli suunnattu erityisesti koululaisille. Tapahtuma tarjosi mahdollisuuden tutustua erilaisiin mereen liittyviin elinkeinoihin ja ammatteihin. Osallistujilla oli mahdollisuus vierailla merenkulun simulaattorissa, tutustua vesiekosysteemin ravintoverkkoon, ihailla Kaljaasi Ihanaa, tutkailla meripelastusalusta ja tutkia mikroskoopilla, miltä mikromuovit näyttävät. Iltapäivällä samat toimintapisteet olivat auki myös aikuisille. Lisäksi tarjolla oli lyhyiden asiantuntijaesitysten sarja liittyen Itämerta uhkaaviin haitallisiin aineisiin, kuten muoveihin, lääkkeisiin ja muihin kemikaaleihin, jotka taas voivat lopulta päätyä meidän lautasellemme. WaterChain-hanke haastaa kaikkia tekemään osansa, antamaan lupauksensa Itämerelle sekä kirjoittamaan sen ylös kaikkien nähtäville.

Lisätietoja:
http://www.ymparistonyt.fi/meremme-tahden-2018/

Let’s Do It! World -kampanja ja Viron ympäristöntutkimuskeskus (EERC)

EERC suunnittelee järjestävänsä Let’s Do It! World -kampanjan, jolla halutaan lisätä ihmisten tietoutta Itämeren tilasta ja haitallisten aineiden määrästä veden kierrossa. Let’s Do It! World on kansainvälinen siivoustalkooliike, jonka päämääränä on puhdistaa maailma yhdessä päivässä, Maailman puhdistuspäivänä (World Cleanup Day) 15.9.2018.

Virossa järjestetään 5.5.2018 Teeme Ära talgupäev eli vuosittainen yhteisöaktiviteettipäivä, jonka yhteydessä EERC suunnittelee keräävänsä pilottialueella mahdollisimman paljon tietoa kerätyistä jätteistä ja niiden määrästä. Kerätyistä tiedoista voidaan laskea karkea arvio haitallisten aineiden määrälle.

Tulokset julkaistaan artikkelissa, jota jaetaan sidosryhmien ja sosiaalisen median välityksellä. EERC toivoo voivansa osoittaa kansalaisaktiivisuuden merkityksen ympäristön haitallisten aineiden vähentämisessä sekä näyttää, että niinkin yksinkertaisella asialla kuin roskia keräämällä voi vaikuttaa terveyteemme ja planeettaamme.

Osana WaterChain-projektia järjestettiin ”Torjunta-aineet” -näyttely.

Tiede ja taide yhdistyivät Kärt Viljalon (Viron ympäristöntutkimuskeskus/EERC, Tallinnan yliopisto) ja Marko Veinbergsin (Tallinnan yliopisto) näyttelyssä, jolla pyrittiin nostamaan torjunta-aineiden ongelmat esille. Näyttely koostui Marko Veinbergsin valokuvista, joita täydensivät kuvaukset torjunta-aineiden ominaisuuksista. Näyttely toteutettiin sekä viroksi että englanniksi, jotta tavoitettiin mahdollisimman laaja yleisö.

Näyttelyssä selvitettiin, mitä torjunta-aineet ovat, minkä tyyppisiä torjunta-aineita käytetään (rikkakasvien torjunta-aineet, hyönteismyrkyt ja sienitautien ja sienten torjunta-aineet), missä käytetään eniten torjunta-aineita (Eurooppa) ja minkälaista vaaraa torjunta-aineista aiheutuu ympäristölle (pölyttäjien terveydentilan ja runsauden heikentyminen, elintarvikkeiden ja maaperän saastuminen). Näyttelyssä esiteltiin myös torjunta-aineiden hyötyjä (ruoan parempi laatu, pidempi säilyvyysaika, parantunut elintarviketurva, terveellisempi karja ja eläinlääkärikustannusten aleneminen) ja EERC:n työtä sekä kerrottiin, minkälaisia torjunta-ainejäämiä on toistaiseksi löydetty Viron vesistä.

Näyttelyn järjestivät yhteistyössä Marko Veinbergs, EERC, Tallinnan yliopisto ja Tallinnan teknillinen yliopisto.

”Torjunta-aineet” oli esillä Tallinnan yliopistossa 28.9.–19.11.2017 ja Tallinnan teknillisessä yliopistossa 20.11.2017–1.2.2018. Näyttelyn lisäksi pidettiin kaksi avointa tapahtumaa: avajaistilaisuus Tallinnan yliopistossa 28.9.2017 ja ajankohtainen seminaari Tallinnan teknillisessä yliopistossa 30.1.2018.

Tallinnan teknillisen yliopiston näyttelyjakson päätteeksi järjestettiin seminaari Pestitsiidid Eesti vetes (Torjunta-aineet Viron vesissä) 30.1.2018. Seminaariin toivotettiin tervetulleeksi kaikki kiinnostuneet. Tapahtumaa mainostettiin Central Baltic WaterChainin ja Tallinnan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan Facebook-sivuilla sekä teknillisen yliopiston virallisilla internetsivuilla. Seminaarissa kuultiin lyhyt esitys WaterChain-projektista sekä EERC:n edustajan esittely Viron vesistä (pohja- ja pintavesistä) löytyneistä torjunta-ainejäämistä.

Näyttely oli esillä myös WaterChain-projektin loppuseminaarissa Tallinnassa 23.5.2018.

Ympäristön tilan parantaminen vaatii useita eri tekijöitä, kuten ymmärrystä erilaisten ekosysteemien vuorovaikutuksesta, ongelmien tunnistamista ja uuden sukupolven asiantuntijoita, jotka osaavat käyttää uusinta teknologiaa. Institute for Environmental Solutions (IES) järjesti kymmenpäiväisen kansainvälisten opiskelijoiden kesäkoulun Latviassa Ungurs-järvellä elokuun lopussa vuonna 2017.

Lähestymistapa – kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa

Kesäkoulun opiskelijat osallistuivat useisiin meneillään oleviin aloitteisiin (esimerkiksi tutkimus- ja kehitysprojekteihin ja järvien hoitosuunnitelmiin) ja saivat sitä kautta sekä teoreettista että käytännöllistä tietoa lukuisista toisiinsa liittyvistä sektoreista. He saivat myös kokemusta siitä, miten olla vuorovaikutuksessa erilaisten sidosryhmien kanssa. Resurssien yhdistäminen* auttoi järjestäjiä organisoimaan paremman tapahtuman, ja kokemus oli merkityksellinen myös muille sidosryhmille – paikallisille asukkaille, kunnalle ja yrittäjille.

Kesäkoulu oli suunnattu kansainvälisille maisteri- ja jatko-opiskelijoille, mutta myös muut järven ekosysteemin toiminnasta ja hoitamisesta kiinnostuneet toivotettiin tervetulleiksi. Opiskelijoiden rekrytointi tapahtui IES:n verkkosivuston ja verkostojen kautta. Kesäkouluun valittiin 14 opiskelijaa seitsemästä maasta (Viro, Ukraina, Ranska, Turkki, Intia, Brasilia ja Latvia).

Tavoitteet – tarjota opiskelijoille teoreettista ja käytännöllistä kokemusta järvenhoitosuunnitelman kehittämiseen

Kesäkoululla oli neljä päätavoitetta:

1. kerätä tieteellistä dataa Ungurs-järven kestävän järvenhoitosuunnitelman kehittämiseen
2. edistää monialaisten asiantuntijaryhmien hyödyntämistä ympäristöongelmien ratkaisemiseksi
3. ottaa yrittäjät, kunnan päättäjät ja paikallinen yhteisö mukaan kehittämään järvenhoitosuunnitelmaa, jonka järven hoidosta vastaava Pargaujan kunta on sen jälkeen hyväksynyt
4. antaa opiskelijoille mielekästä kokemusta kestävien ympäristöratkaisujen kehittämisestä

Menetelmät – tiedon ja käytännön väliset raja-aidat rikki

Opiskelijat saivat lisätietoa eri aiheista kymmeneltä kansainväliseltä asiantuntijalta Virosta, Suomesta ja Latviasta. Asiantuntijat osallistuivat myöhemmin myös käytännön toimintaan. Näytteenottoja ja laboratoriotöitä täydennettiin pitsauskilpailulla ja vierailuilla paikallisiin kiinnostaviin kohteisiin (esim. turvesoille). Opiskelijat pääsivät myös kuulemaan paikallisia asukkaita ja esittämään ratkaisunsa kunnan edustajille.

*Kesäkoulua tukivat Euroopan aluekehitysrahasto, Interreg Central Baltic -ohjelma, Latvian ympäristönsuojelun ja aluekehityksen ministeriö, Cesiksen kunta, Latvian yliopisto, Riian teknillinen yliopisto, a/s ”RIX Technologies” ja Institute for Environmental Solutions, Latvia.

Rock the Baltic Sea -kampanja aloitettiin vuonna 2017. Sen tavoitteena on lisätä ihmisten tietoisuutta vesiensuojelusta sekä Itämeren vuosien saatossa kohtaamista haasteista, joiden kanssa se yhä taistelee. Kampanjassa jokaisella on oma roolina – Rock the Baltic Sea tuo yhteen muusikot, festivaalit ja musiikinharrastajat. Jaa oma lupauksesi Itämerelle sosiaalisessa mediassa ja haasta muita tekemään samoin!

Festivaalit olivat merkittävä osa kampanjaa. WaterChain-hanke osallistui festivaaleihin ja mainosti kampanjaa haastamalla ihmisiä antamaan lupauksensa Itämerelle. Kampanja kiinnosti ihmisiä ja Itämeri sai ihmisiltä kymmeniä lupauksia.

Ensimmäisenä vuonna Porispere-festivaali (Pori) otti haasteen vastaan ja lupasi jättää festivaalialueen siistimmäksi kuin mitä se oli ennen festivaalia. Rock the Baltic Sea -kampanja keräsi ihmisiltä lupauksia kierrätettäville paperiliuskoille ja ripusti ne kaikkien nähtäville.

Myös Ahvenanmaan Fishbait Rock Festival on luvannut tehdä ympäristöystävällisiä valintoja festivaalin järjestämisessä. He esimerkiksi suosivat paikallisesti tuotettuja ruokia ja juomia ja heidän tavoitteenaan on lahjoittaa festivaalin tuotot Itämeri-säätiölle.

Vuonna 2018 Rock the Baltic Sea -kampanja siirtyy Central Baltic -projektiin kuuluvan veneilyaiheisen PortMate-hankkeen hallinnoitavaksi. Kampanja tulee olemaan osa PortMate Sailing -kampanjaa.

Rock the Baltic Sea -kampanjan nettisivut

Rock the Baltic Sea -kampanjan Facebook-sivu

Rock the Baltic Sea -kampanjan Instagram

Rock the Baltic Sea -kampanjan Twitter

Julle Kallio lupaa jättää kaiken turhan muovin käytön. Hän haastaa kampanjaan mukaan kaikki Porin ja Satakunnan muusikot!

Let’s rock for the Baltic Sea

Syyskuussa 2016 lanseerattiin sosiaalisen median kampanja Itämeren pelastamiseksi. Kampanjan tavoite oli saada kaikki, etenkin nuoriso, tietoiseksi Itämeren vedenlaadun tilanteesta. Suomessa Baltic Sea Savers -kampanja lanseerattiin Eurajoen koululla osana seitsemäsluokkalaisten opetusprosessia sisältäen aktiviteetteja äidinkielestä, kemiasta ja kuvaamataidosta. Oppilaat arvioivat Eurajoen merkitystä omassa elämässään, keräsivät tietoa jokiveden laadusta ja analysoivat miten joki vaikuttaa Itämeren tilaan. Näiden lisäksi aktivoivana elementtinä oli taidekilpailu sosiaalisessa mediassa.

Baltic Sea Savers -taidekilpailu oli samaan aikaan käynnissä kaikissa WaterChain-hankkeeseen osallistuneissa maissa: Suomessa, Ruotsissa, Ahvenanmaalla, Virossa ja Latviassa. Kilpailutyöt julkaistiin joko Facebookissa, Instagramissa tai Twitterissä. Katso video taideteoksista alla.

Kampanjan aloitus Eurajoen yhteiskoulussa

Yhteenveto taideteoksista

7th graders heading to save the Baltic Sea