Funding

Haitalliset aineet

Kuormituksen vähentämistoimenpiteet

Haitallisten aineiden kuormituksen vähentämis­toimenpiteet tärkeys­järjestyksessä:


Veden­käsittely­tekniikat haitallisten aineiden vähentämiseen

Haitallisiin aineisiin kuuluu erilaisia kemiallisia yhdisteitä, kuten raskasmetalleja, lääkeaineita ja perfluorattuja yhdisteitä (PFAA-yhdisteet, mukaan lukien PFOS). Koska aineilla on erilaisia kemiallisia ominaisuuksia, on mahdotonta soveltaa juuri kullekin kemialliselle aineella kehiteltyjä poistamistapoja vedenkäsittelyssä. Onkin tärkeää kehittää ja käyttää menetelmiä, joiden avulla voidaan samassa käsittelyvaiheessa poistaa mahdollisimman monta ainetta. Tällaisia menetelmiä ovat kalvosuodatus, hapettaminen otsonoinnilla ja adsorptio aktiivihiilellä. Menetelmiä käytetään yleensä viimeisessä käsittelyvaiheessa jätevedenpuhdistamoilla. Menetelmät eivät ole luontopohjaisia ratkaisuja (NBS).

Haitallisten aineiden poistaminen jätevedenpuhdistamolla

Mekaaninen käsittely
1. Välppäys
2. Hiekanerotus
3. Esiselkeytys

Biologinen käsittely
4. Biologinen käsittely
5. Jälkiselkeytys

Jälkikäsittely
(Haitallisten aineiden poisto)
6. Otsonointi + hiekkasuodatus tai aktiivihiili tai kalvosuodatus

A. Koagulointi / pH:n säätö
B. Hapettimen tai aktiivihiilen(jauhemainen) lisäys
C. pH:n säätö, klooraus, UV-valo


Selvitettäessä parasta mahdollista tekniikkaa haitallisten aineiden poistamiseksi, käytä tätä taulukkoa: Haitallisten aineiden poisto


Haitallisten aineiden kartoitus, passiivinen näytteenotto

Tyypillisiä ongelmia analysoitaessa luonnon vesistöissä olevien haitallisten aineiden määriä ovat isot vesitilavuudet ja pienet vaihtelevat pitoisuudet kyseistä ainetta. Passiivinen näytteenotto on menetelmä, jolla voidaan saada edustavia rikastettuja näytteitä, joiden pitoisuus ylittää analyysimenetelmän havaitsemisrajan. Mahdollisten hotspotien kartoitusta tarvitaan haitallisten aineiden pistemäisten lähteiden osoittamiseksi.

Tässä yhteydessä hotspotit tarkoittavat vesistöalueella olevia paikkoja, joista haitallisia aineita voi päätyä patovesiin, puroihin, jokiin ja järviin.