Haitalliset aineet
Synteettisistä haitallisista aineista, kuten ftalaateista ja perfluoratuista yhdisteistä, tulee saasteita niiden joutuessa ympäristöön, sillä aineet eivät esiinny siellä luonnostaan. Ekosysteemeihin aineet päätyvät esimerkiksi jätevedenpuhdistamoilta, joita ei ole suunniteltu poistamaan haitallisia aineita.
Jätevedenpuhdistamoille haitallisia aineita pääsee tehtaista ja yrityksistä, joissa aineita tuotetaan ja käytetään. Myös kulutustavaroiden haitalliset aineet päätyvät lopulta puhdistamoihin. Haitallisia aineita irtoaa esimerkiksi muovituotteista (PVC), non stick -pannuista, suksivoiteista ja sähkölaitteiden palonestoaineista. Jotkut aineet kerääntyvät ravintoketjussa ja saattavat lopulta päätyä ruokalautasellemme.
WaterChain-hankkeessa keskityttiin neljään haitallisten aineiden ryhmään, joista kerrotaan tarkemmin alempana. Yhdisteet on luokiteltu EU-tasolla erityistä huolta aiheuttaviksi:
- Perfluoratut yhdisteet (PFOA, PFOS) sisältyvät direktiivin (39/2013/EU) ympäristönlaatunormit -listaan ja ne on luokiteltu Itämeren suojelun toimintaohjelmassa prioriteettiaineeksi
- Lääkeaineet ovat EQS-direktiivin (39/2013/EU) mukaan seurantalistalla
- Ftalaatit (DEPH), joita käytetään muun muassa muovin pehmentämiseen ja joustavuuden parantamiseen, on listattu EQS-direktiivissä (39/2013/EU)
- 23 torjunta-ainetta mainitaan EQS-direktiivin (39/2013/EU) listalla, jossa on kaiken kaikkiaan 45 ainetta.
Environmental Quality Standards (EQS) Directive 39/2013/EU
Itämeren suojelun toimintaohjelma prioriteettiaineet
Perfluoratut yhdisteet
Lääkeaineet
Muovit