WaterChain-pilottialueet
Avaa interaktiivinen kartta uudessa ikkunassa.
Eurajoki, Suomi
Lounais-Suomessa sijaitsevan Eurajoen 52 km pitkä pääuoma saa alkunsa Pyhäjärvestä (Euran, Säkylän ja Pöytyän kuntien alueella) ja se virtaa Euran ja Eurajoen kuntien alueiden läpi Selkämereen. Eurajoen valuma-alueen kokonaispinta-ala on 1335 km², mikä sisältää myös kaksi Pyhäjärveen laskevaa jokea: Yläneenjoen ja Pyhäjoen. Eurajoen suurin sivu-uoma on Köyliönjoki, joka saa alkunsa Köyliönjärvestä.
Lähes 80 % Eurajoen valuma-alueesta on peltoa ja metsää. Taajama-alueita sijaitsee lähinnä Pyhäjärven ja Köyliönjärven lähellä sekä Eurajoen kunnan alueella lähellä Eurajoen suuta.
Ravinteet:
Ravinteiden pistekuormittajia Eurajoen valuma-alueella ovat jätevedenpuhdistamot, teollisuus, turvetuotantoalueet ja jätteiden käsittelylaitokset. Pääosa ravinnekuormituksesta on kuitenkin hajakuormitusta johtuen intensiivisestä maataloudesta ja maanviljelyksestä, turvemaista, lannanlevityksestä pelloille, peltojen korkeasta P-luvusta jne.
Haitalliset aineet:
Haitallisista aineista ei ole olemassa tilastoitua tietoa, joten Eurajoen valuma-alueen mahdollisia pistekuormittajia kartoitettiin eri toimijoiden joukosta toimialan ja ympäristölupien perusteella. Kartoituksen tuloksena todettiin yhteensä 30 mahdollista haitallisten aineiden pistekuormittajaa: kaksi jätevedenpuhdistamoa, 18 PK-yritystä mukaan lukien kierrätyskeskus ja paperitehdas, kolme vapaa-ajan toimintakeskusta sekä seitsemän huoltoasemaa.
Haitallisten aineiden pääasiallinen lähde on todennäköisesti hulevesi, joka saattaa sisältää mm. alkyylifenoleita, ftalaatteja, polybromattuja difenyylieettereita (PBDE), maataloudessa käytettyjä kasvinsuojeluaineita sekä bisfenoli-A:ta (BPA), joista viimeksi mainittua käytetään Eurajoen varrella sijaitsevassa paperitehtaassa lämpöpaperin (mm. kassakuittipaperi) valmistamisprosessissa. Lämpöpaperin valmistamisessa käytetty BPA on vapaata (erotettua, polymeroimatonta), jolloin ympäristö altistuu sille todennäköisemmin kuin hartsiin tai muoviin polymeroidulle BPA:lle.
Esimerkkejä WaterChain-toimenpiteistä:
Fosforisuodattimen rakentaminen
Meremme Tähden -tapahtuma 2017 ja 2018
Festivaalien järjestäjät: Kuinka otat ympäristön- ja vesiensuojelun huomioon?
Aurajoki, Suomi
Aurajoki on 70 km pitkä joki Lounais-Suomessa. Se saa alkunsa Oripään harjualueelta ja virtaa Oripään, Pöytyän, Auran ja Liedon kuntien sekä Kaarinan ja Turun kaupunkien alueella päätyen Saaristomereen. Aurajoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 873,4 km² sisältäen Aurajoen pääuoman sekä sen sivu-uomien valuma-alueet. Aurajokeen laskee yksi keskikokoinen sekä kolme pientä sivujokea, jotka ovat sen merkittävimmät sivu-uomat. Aurajoen pääuomassa ja sivu-uomissa on yhteensä 27 koskea sekä juomaveden keräämiseksi kaksi padottua allasta. Aurajoen valuma-alueella on vain yksi järvi, Savojärvi (1,1 km²), joka sijaitsee Kurjenrahkan kansallispuistossa Pöytyällä.
Suurin osa Aurajoen valuma-alueesta on metsää ja noin 40 % on maatalouskäytössä. Suurin osa alueesta on melko harvaan asuttua: merkittävin taajama-alue on Turun kaupunki 189 000 asukkaallaan. Aurajoen valuma-alueella ei ole yhtään laajaa raskaan teollisuuden aluetta, mutta alueella on muutama pienemmän mittakaavan teollisuusalue.
Ravinteet:
Aiemmin Aurajoen valuma-alueella toimineet kunnalliset jätevedenpuhdistamot on suljettu ja jätevesien käsittely on ohjattu alueellisiin puhdistamoihin, joiden purkualue sijaitsee Turussa Saaristomerellä. Merkittävin ravinteiden päästölähde alueella on maatalouden hajakuormitus. Lisäksi haja-asutusalueiden jätevedet, metsätalous ja hulevedet ovat osallisena hajakuormituksen ravinnepäästöihin.
Haitalliset aineet:
Aurajoen valuma-alueella on vain yksi kansallisessa rekisterissä (VAHTI) haitallisten aineiden pistekuormittajaksi listattu kuormituslähde. Tämä pistekuormittaja on metallipinnoitteita valmistava yritys, jolla on tehdas sekä Turussa että Aurassa.
Aurajoen valuma-alueen haitallisten aineiden hajakuormituksesta on saatavilla hyvin vähän tutkimustietoa.
Esimerkkejä WaterChain-toimenpiteistä:
Fosforin saostaminen pienissä ojissa
Valittaessa ravinnekuormituksen vähentämismenetelmää
Ahvenanmaan juomaveden hankinta-alue, Suomi
Ahvenanmaan pilottialue käsittää kolme järveä: Dalkarby (0,167 km²), Långsjön (1,43 km²) sekä Markusbölefjärden (1,56 km²). Dalkarby-järvi sijaitsee Jomalassa, Långsjön-järvi Jomalan ja Finströmin kuntien alueilla sekä Markusbölefjärden-järvi Finströmissä. Näiden järvien valuma-alueiden pinta-alat ovat vastaavasti 3,62 km², 17,12 km² ja 12,21 km².
Dalkarby-järveen laskee muutama uoma. Järveä ympäröivät pellot, kalliokukkula, metsä, vesilaitos, urheilukenttä sekä pientaloasutus. Långsjö-järveen virtaa vettä parista pienestä järvestä sekä useasta uomasta. Järven valuma-alueella on maatalousmaata, metsää ja pientaloasutusta. Markusbölefjärden-järveen laskee useita järviä ja uomia. Järven valuma-alueella on maatalousmaata, metsää ja pientaloasutusta.
Ravinteet:
Pilottijärvien valuma-alueilla ei ole ravinteiden pistekuormittajia. Pääasiallinen ravinnepäästölähde on maatalouden hajakuormitus. Lisäksi haja-asutusalueiden jätevedet, metsätalous ja hulevedet aiheuttavat ravinteiden hajakuormitusta vesistöihin.
Haitalliset aineet:
Pilottijärvien valuma-alueilla ei ole haitallisten aineiden pistekuormittajia. Mahdollisia haitallisten aineiden päästölähteitä ovat lähinnä maatalous, metsätalous, urheilukentät ja pientaloasutus.
Esimerkkejä WaterChain-toimenpiteistä:
Vesilaitokset: Puhdasta juomavettä kaikille
Festivaalien järjestäjät: Kuinka otat ympäristön- ja vesiensuojelun huomioon?
Tallinnan juomaveden hankinta-alue, Viro
Pohjois-Virossa sijaitseva pilottialue koostuu kahdesta joesta: 105 km pitkästä Pirita-joesta sekä 99 km pitkästä Jägala-joesta. Suurimmat kunnat näiden jokien alueilla ovat Tallinna, Kose, Rae ja Jõelähtme. Pirita-joki saa alkunsa Pususoo-nimiseltä suolta ja Jägala-joki Pandivere-nimiseltä ylängöltä. Molemmat järvet laskevat Itämereen ja ovat rakennetun kanavan kautta yhteydessä Ülemiste-järveen.
Tallinnan vedenhankinta-alueen kokonaispinta-ala on noin 2552 km² sisältäen kolme jokea (Pirita, Jägala ja Soodla), jotka ovat yhteydessä toisiinsa rakennettujen kanaalien ja altaiden kautta. Pieni osa näiden jokien vedestä ohjataan Ülemiste-järveen, josta se käsitellään juomavesikelpoiseksi. Suurin osa jokien kuljettamasta vedestä virtaa suoraan Itämereen.
Kolmasosa valuma-alueesta on maatalousmaata ja melkein puolet metsää sekä luonnonmukaisia alueita (48 %). Pilottialueen yleisin maalaji on hiekka-savi. Lähes kolmasosa alueesta on turvemaata. Pilottialueella on useita karjatiloja, joista peräisin olevan typpikuormituksen on arvioitu olevan 1225 tonnia vuodessa ja fosforikuormituksen 360 tonnia vuodessa. Noin kolme prosenttia pilottialueesta on taajama-aluetta, jossa asuu yli 50 000 ihmistä. Viron pääkaupunki Tallinna, jossa asuu noin 450 000 ihmistä, sijaitsee pilottialueen lähellä. Pilottialueella ei ole yhtään laajaa teollisuusaluetta.
Ravinteet:
Merkittävimmät ravinteiden pistekuormituslähteet ovat jätevedenpuhdistamot, turvetuotantoalueet sekä louhokset. Suurin osa ravinnekuormituksesta (lähinnä typpeä) on peräisin maatalouden, metsätalouden ja turvemaiden hajakuormituksesta. Fosforipitoisuuden vuosikeskiarvot alueen mittauspisteillä ovat valtakunnallisia raja-arvoja alhaisemmat.
Haitalliset aineet:
Haitallisista aineista ei ole olemassa tilastoitua tietoa, joten alueen mahdollisia pistekuormittajia kartoitettiin eri toimijoiden joukosta toimialan ja ympäristölupien perusteella. Kartoituksen tuloksena todettiin yhteensä 40 mahdollista haitallisten aineiden pistekuormittajaa: lähinnä PK-yrityksiä sekä 12 pientä jätevedenpuhdistamoa.
Haitallisten aineiden pääasiallinen lähde on todennäköisesti hulevesi, joka saattaa sisältää mm. alkyylifenoleita, ftalaatteja, polybromattuja difenyylieettereitä (PBDE) sekä maataloudessa käytettyjä kasvinsuojeluaineita.
Esimerkkejä WaterChain-toimenpiteistä:
Päätöksentekijät: Itämereen päätyvien ravinnepäästöjen mallintaminen
Haitallisten aineiden kartoitus, passiivinen näytteenotto
Väinäjoki, Latvia
Väinäjoki on 1020 km pitkä joki, joka saa alkunsa Valdai-ylängöltä Venäjältä ja päätyy Riianlahteen. Latvian alueella Väinäjoki virtaa neljän kunnan alueella: Ogre, Ikskile, Stopini ja Salaspils.
Väinäjoen valuma-alueen kokonaispinta-ala on noin 87 900 km² ja se kattaa neljänneksen Latvian pinta-alasta. Väinäjokeen on rakennettu kolme suurta vesivoimalapatoa. Joen valuma-alueen alaosassa on ketju järviä (Lielais Baltezers, Mazais Baltezers, Juglas, Kisezers), jotka ovat yhteydessä jokeen useiden toisiinsa liittyvien kanavien kautta. Alueella on useita jätevedenpuhdistamoita (Ādaži, Carnikava and Vangaži), jotka laskevat käsitellyt jätevetensä Gauja-jokeen, joka virtaa suoraan Itämereen. Riikan Teknisen Yliopiston pilottikohde sijaitsee Ādažin kunnan jätevedenpuhdistamolla.
Väinäjoen valuma-alueen alaosissa maatalousmaata on n. 20 %. Samoin metsätalousmaata on n. 20 %. Puolet valuma-alueen pinta-alasta on Riian kaupunkiin sekä Ogren ja Ikskilen kuntiin kuuluvia taajama-alueita.
Ravinteet:
Ravinteiden pistekuormittajia alueella ovat jätevedenpuhdistamo Mazai Baltezers -järven rannalla, taajama-alueilla sijaitseva teollisuus sekä useat sika- ja maitotilat. Ravinteiden hajakuormitusta tulee intensiivisestä maataloudesta sekä taajama-alueiden hulevesistä.
Haitalliset aineet:
Haitallisista aineista ei ole tilastoitua tietoa, joten mahdollisia pistekuormittajia ei voida tarkastella.
Esimerkkejä WaterChain-toimenpiteistä:
Ravinteiden poisto jätevedenpuhdistamoilla
Fyris-joki, Ruotsi
Fyris on 80 km pitkä joki Kaakkois-Ruotsissa. Joki saa alkunsa Rastsjön-järvestä ja laskee Mälaren-järveen Flottsundissa, Uppsalassa. Mälaren-järvestä vesi virtaa edelleen Itämereen.
Fyris-joen valuma-alueen kokonaispinta-ala on noin 2000 km² ja se ulottuu Knivstan, Tierpin, Uppsalan ja Östhammarin kuntien alueelle. Fyris-joella on useita sivujokia: Vattholma-joki, Vendel-joki, Björklinge-joki, Jumkils-joki sekä Sävja-joki kahden sivujokensa Funbo-joen ja Stor-joen kera. Fyris-joen valuma-alueesta 60 % on metsää, 32 % maatalousmaata, 4 % kosteikkoja, 2 % taajama-alueita sekä 2 % järviä.
Ravinteet:
Fyris-joen varrella sijaitsee yksi isompi ja 11 pienempää jätevedenpuhdistamoa. Uppsalassa sijaitsevassa isommassa laitoksessa puhdistetun jäteveden vaatimustaso on fosforipitoisuuden osalta 0,3-0,5 mg/l ja typpipitoisuuden osalta 10 mg/l. Fyris-joen valuma-alueella ravinnepäästöjä tulee myös maataloudesta, taajamien hulevesistä, ilmalaskeumasta sekä haja-asutusalueiden jätevesistä.
Vaaralliset aineet:
Haitallisten aineiden pistekuormittajia alueella ovat yksi isompi ja 11 pienempää jätevesien käsittelylaitosta. Fyris-joen valuma-alueella on tai on ollut myös lääketeollisuutta, elintarviketeollisuutta, kaivos- ja metalliteollisuutta, tiiliteollisuutta sekä muuta teollisuutta. Perfluorattuja alkyyliyhdisteitä (PFAS) on käytetty laajasti paloharjoituksissa lentokentällä, jota voidaankin pitää yhtenä haitallisten aineiden pistekuormittajana jäteveteen, pohjaveteen ja Fyris-jokeen.
Esimerkkejä WaterChain-toimenpiteistä:
Päätöksentekijät: Itämereen päätyvien haitallisten aineiden mallintaminen
Päätöksentekijät: Mistä aloittaa, kun haluaa edellyttää jätevesien käsittelylaitoksia ottamaan käyttöön uusia käsittelymenetelmiä?